Hieno matalalta paistava aurinko motivoi ottamaan kameran mukaan lenkkipolulle. Toisaalta kuvaaminen ilman minkäänlaista suunnitelmallisuutta on melkoista hakuammuntaa. Aina aika-ajoin etsimeen osuu kuitenkin mukavasti kevätauringossa makoileva koira. Mustan koiran kuvaus on kelissä kuin kelissä haaste niin kuvaajalle kuin kamerallekkin. Palataan tähän aiheeseen jossakin vaiheessa vähän laajemman jutun merkeissä.
Rudi
Popi
Milla
Ninja
Ninja
Ninja
Vanhempia kuvia löytyy kuvagalleriasta.
Joskus normaalin lenkkeilyn lisäksi on mukava harrastaa muutakin vauhdikasta liikuntaa koirien kanssa. Talven aikana päätimme hankkia Kickbike potkulaudan, jolla yhden koiran kanssa voi käydä heittämässä vähän pidempiä lenkkejä. Pikkuhiljaa tiet alkavat olla siinä kunnossa, että lautaan totuttelun voi aloittaa.
Kickbike koiravarustuksella: vetoadapteri, 2m joustolla oleva vetonaru sekä vetovaljaat.
Kuten aina koiran kanssa treenatessa alku on aina totuttelua ja uuteen juttuun perehtymistä. Jokaisella on omat temput ja niitä pitää yrittää tarpeen mukaan poistaa tai vaihtoehtoisesti hyviä toimintoja vahvistaa.
Ison tien vieressä lenkkeillessä vetovaljaiden lisäksi käytämme koiralla huomioliivejä.
Nyt treenit on käyty heittämässä Ninjan ja Millan kanssa. Siinä on kaksi vastakohtaa kuinka kickbiken kanssa voidaan kulkea. Ninjalle on turha kytkeä vetovaljaita, se ei vedä. Mieluummin normaalivaljaat ja Kickbiken vetoadapteri käännetään sivulle, jolloin koira kulkee rinnalla. Ninja onkin varsinainen mestari vauhdin seuraamisessa eikä lyhyt juoksutusnaru kiristy juuri missään vaiheessa.
Ninja ensimmäisellä koeajolla
Rämäpää Millalla taasen vauhtia riittää. Hommasta saatiin kiinni heti pihatieltä poistuttuamme ja meno on vähintäänkin lennokasta. Ensimmäisen kilometrin aikana ei juuri tarvinut vauhtia potkia vaan Milla purki suurimmat energiavarat laudan vetämiseen. Tämän jälkeen meno hieman rauhoittui, silti kokoajan pysyttiin vetopuolella ja potkuttelu oli helppoa Millan avustaessa kevyesti. Vaikka koira kestää pääasiassa vetopuolella on muistettava noutajalle lajinomainen riistavietti, eli koska tahansa saatetaan pysähtyä tai kääntyä johonkin suuntaan. Aina pitää olla valmiina reagoimaan äkillisiin liikeisiin.
Milla taukopaikalla
Tällä hetkellä metsäautoteillä on polvea myöten lunta, mutta kunhan kevät koittaa muuttuu potkuttelumaastotkin pääasiassa metsäreiteiksi. Asfaltti ei ole mikään hyvä juoksualusta ja treenin ohessa onkin syytä seurata koiraa ja anturoita säännöllisesti, ettei pääse käymään mitään ikäviä vahinkoja. Vaikka iloisena viilettävää koiraa on kuinka kiva seurata niin on muistettava pitää lenkit sopivan lyhyinä. Nuoret pojat pääsevät kokeilemaan Kickbikeä vasta, kun lonkat on kuvattu ja terveiksi todettu.
Kunhan Kickbikestä kertyy lisää kokemuksia niin kirjoitellaan siitä kokonaan oma esittelynsä. Tämä on tällä hetkellä harjoittelua kaikille, niin koirille kuin ohjaajillekkin. Ohessa vielä Millan tyylinäyte videon muodossa:
Talven lumisena aikana noutajien lajinomaiset treenit ovat olleet melkolailla paitsiossa. Odotellaan kevättä ja sitä, että metsissä olisi hieman vähemmin lunta kuin polvea myöten. Pieni tauko dameista aina aika-ajoin tekee muutenkin hyvää hiomattomille timanteille, pysyypähän palo työkaluihin yllä. Toki aina silloin tällöin lenkille päätyy joku noutoesine mukaan. Suorilla poluilla ja jäätyneillä ojapohjilla on hyvä treenata linja-ohjauksia. Houkutukset eksyä suoralta linjalta poikkeamiseen on pienemmät.
Juniorit Popi ja Rudi kävivät syksyllä koirakoulu Nuuskun rallytokon alkeet – kurssin. Itselleni laji oli ennen kurssia täysin vieras, mutta muutaman kerran ja nopean kehityksen kautta taisi pieni rallytoko kärpänen puraista. Laji on normaaliin tokoiluun verrattuna hieman rennompaa, silti erinomaisesti koiran ja ohjaajan yhteistyötä kehittävää treeniä.
Koirakoulu tarjoaa kurssin käyneille koirakoille mahdollisuutta käydä tekemässä pienryhmissä ratoja muutamana päivänä viikossa.
Lauantaina on tarjolla kaksi vuoroa peräjälkeen, näin tarjoitui mahdollisuus käyttää molemmat pojat yhden ohjaajan voimin treeneissä. Rata oli tehty ALO-luokan tauluilla jotka ovat juuri sopivia meidän tasolle.
Säyseä ja perusrauhallinen Rudi odottomassa vuoroaan.
Pääasiassa maaseudulla aikaa viettäville koirille rallytoko on paljon muutakin kuin radan suorittamista. Sosiaalinen siedätys on vähintään yhtä oleellisessa roolissa kuin esteiden suoritus. Tällä kertaa molemmilla tunneilla oli häiriötä aiheuttamassa kaksi muuta koirakkoa. Muiden tehdessä rataa me harjoittelimme rauhoittumista.
Popi rentoutuu.
Erityisesti Popille rauhoittuminen on ollut aina haaste. Pyöritään hyöritään ja käydään älyttömillä kierroksilla, jos ollaan paikallaan niin vähintään ölistään. Tämä kierroksilla käyminen heijastuu sitten suoritukseenkin, kaikki vauhdikas onnistuu hienosti, mutta rauhalliset liikkeet vaativat kovaa treeniä.
Tällä kertaa rauhoittuminen edistyi leijonan askeleen eteenpäin. Tähän mennessä maahanmeno ei ole ollut Popille mikään kauhean mieluisa liike. Siellä ollaan juuri se aika mikä vaaditaan, sitten alkaa pyöriminen. Parin kuukauden tauon jälkeen maassa-oloa ollaan selkeästi prosessoitu kovasti ja nyt siellä maltettiin säännöllisellä palkkauksella olla lähes kaikki odottelut. Ja mikä ero koiran käyttäytymisessä! Maataan ja ollaan kontaktissa, upeaa! Kierroksetkaan eivät enää odotellessa noussut samalla kuin aikaisemmin ja radalle starttiruutuun tepasteli rennosti kontaktissa kävelevä koira. Hienoa nähdä, että edistymistä tapahtuu, tämä jos mikä motivoi.
Suurimpia haasteita radalla tuntuu olevan tällä hetkellä ohjaajan hihnatyöskentely. Koira on suorittaessa kytkettynä ja joissakin liikkeissä hihnan pujoittelu on varsin haastavaa.
Hieno laji, suositelen tutustumaan!
Nartun juoksut sekoittavat uroskoirien päät. Ulvontaa ja vouhkaamista riittää viikon verran. Todella ”rentouttavaa” aikaa laumassa. 🙄 Juoksujen jälkeen poikien käytös palautuu nopeasti normaaliksi. Sitten onkin nartun aika alkaa omat touhunsa. Vaikka astumista ei tapahdu, alkaa valeraskaus kummittelemaan takaraivossa.
Tällä kertaa vuorossa Ninja. Täytyyhän pesä tehdä, kerta pennut syntyy kohta. Mamma raukka päättänyt tehdä kolonsa terassin alle ja sinnehän sitä jumiin jäätiin.
Mielenkiintoista nähdä millaiset kraaterit keväällä laudoituksen alta löytyy. 😉