Eilen kului tasan vuosi siitä, kun uudet kotisivut julkaistiin. Uusien sivujen myötä päivitys muuttui huomattavasti helpommaksi ja päätettiinkin ottaa sisällöntuotto lähes jokaviikkoiseksi tavoitteeksi. Ikäväkyllä ei aivan siihen olla päästy, mutta aika aktiivisia ollaan silti oltu. Sivuston kävijämäärä on moninkertaistunut ja marraskuussa jouduimme päivittämään palveluntarjojan pakettia suuremmaksi, kun kuukausittainen datakatto tuli täyteen. Positiivinen ongelma!

Kiitos kaikille blogin seuraajille ja tervetuloa jatkossakin seuraamaan Kennel Ninjatähden touhuja.

Milla treenaa.

Milla treenaa.

Rudi ja dami.

Rudilla on ollut talvenmittaisessa intenssiiviharjoittelussa ”Pidä” -vihje. Alku oli hieman haastava, mutta lopussa kiitos seisoo. Nyt tavarat kestävät nätissä otteessa leukojen välissä tarvittaessa minuuttejakin. Hienoa huomata kuinka edistystä on tapahtunut suhteellisen lyhyessä ajassa.

Tällä kertaa treenikapulana on Ikean Råtta-rotta. Tämä mainion kokoinen pehmolelu on osoittanut todella kestäväksi ja mieluisaksi leluksi laumamme parissa.

Rudi

Tänään nautiskeltiin auringon säteistä lähes aamusta iltaan. Kirpakka pakkanenkaan ei vauhtia hidastanut, kun aurinko antoi voimia vaellella pitkin metsäpolkuja. Tätä herkkua onkin luvassa ennusteiden mukaan lähes viikko. Tuleeko kesä sittenkin? 🙂

Rudi

Ninja

Tammikuu on mennyt blogin osalta liian rauhallisella tahdilla. Kiire on aina hyvä tekosyy mihin vedota. Käytetään siis sitä. 🙂

Päivät pitenee ja jo työpäivän jälkeenkin kerkeää pieniä treenejä tekemään. Lähes lumettomat metsät mahdollistavat melkein kesää vastaavat treenikuviot. Alkuvuosi onkin mennyt vanhojen opittujen liikkeiden takaisin muistelulla, niin ohjaajien kuin koirien osalta. Treenikärpänen on taas puraissut ja kunhan päivät vielä pitenee niin uskon, että homma vaan aktivoituu entistä enemmin.

Rudi aamulenkillä

Kamera on kulkenut matkassa päivittäin. Juho on perustanut Facebookiin oman kuvasivuston J. Pajari Photography, tervetuloa seuraamaan. Myös tänne tulemme ahkerasti lisäämään kuvia. Olemmekin asettaneet minimiksi vähintään yhden kuvan viikossa. 🙂

Luca

Milla

Vuoden vaihteen jälkeen iskenyt kova pakkasjakso piti lauman ja huoltojoukot tiukasti sisätiloissa. Lenkillä kyllä käytiin, mutta aika minimiin meni liikunta. Ja sen kyllä huomasi. 😀

Vihdoin pakkaset hellitti ja pitkästä aikaa tarttui kamerakin mukaan talviselle metsälenkille. Kovan pakkasjakson jälkeen uskaltauduttiin jo tarkastamaan lähilammen jäätilannekkin. Jospa ensi viikolla alotettaisiin särkien pilkkiminen, jotta saadaan keitetty kala lisättyä mustien ruokavalioon. 🙂

Ninja

Milla

”Lähellä” – vihjeen treenausta.

Luca

Tiimikuva. 🙂

Joulukiireiden lomassa jäi kokonaan blogipäivitykset. Siispä ne tulee nyt hieman jälkijunassa. 🙂

Lauma on pariin otteeseen käynyt pienissä kuvauksissa autotallistudiossa ja tässä vähän aikaansaannoksia.

Oikein hyvää tulevaa vuotta 2017 toivoo team Ninjatähti! 🙂

Milla

Rudi

Rudi

Ninja

Talvi alkaa ottamaan otteen syksyltä. Maa on ollut Taipalsaarella valkeana ja useita päiviä, eikä merkkejä loskakeleistä ole. Pikkupakkanen ei ole ollenkaan huono vaihtoehto, kun vaihtoehtona on nollan rajamailla oleva loskakeli ja likaiset koirat. 🙂

Miisa on ottanut ilon irti lumesta ja kylkimyyryä ollaan painettu pitkin pihoja. Pääasiassa ulkoleikit Miisa on saanut hoitaa yksin. Vauhti on jo yksinäänkin niin kovaa, ettei ole järkevää ottaa isoa koiraa mukaan ottamaan hepuleita. Pieni jää helposti jalkoihin.

_mg_0335

Miisa ja dami

_mg_0341

Treenit etenevät hienosti. Luonnollisesti kaikki harjoitteet tehdään leikin varjolla. Kun dami kaivetaan esille niin silmät lasittuvat ja alahuuli alkaa väpättämään. Älytön tekemisen ilo on helppo kanavoida koulutukseen. Asioita opitaan nopeasti ja selkeästi huomaa, että levon aikana on prosessoitu edellisiä harjotteita.

Pimeä loppusyksy on huonoa aikaa valokuvauksen kannalta. Silti sitkeästi ollaan kannettu kameraa mukana ja tarvittaessa annettu lisävaloa studiovaloilla. Ohessa vähän kuvia viimeajoilta. 🙂

_mg_0240

Miisa ihmettelee ensilunta

_mg_0220-edit

Miisa ihmettelee ensilunta

_mg_1724

Ninja

_mg_0136_2

Hedge-pentueen isä. Urho.

Vähän vielä loppuun ei-niin-koira-aiheista juttua. Videokopteri on ollut kovassa käytössä ja jotakin näkyvääkin on pikkuhiljaa saatu aikaiseksi. Ohessa klippi loppuviikolta lähirannasta:

Ensimmäiset yöpakkaset on jo takanapäin. Vesilintukausi kuitenkin on jatkunut normaaliin tapaan. Sinilevät on väistyneet linnustusjärvestämme ja olemme siirtyneet suolammesta veneestä käsin tehtävään pyyntiin. Lintua on kyllä mahtavasti ilmassa, ne ovat olleet pääasiassa valkoposkihanhia joten ollaan saatu tyytyä upeiden muuttoparvien seuraamiseen. Onneksi aina joskus sitkeys palkitaan ja kaislikon uumenista löytyy pomppusorsia. Jahtikaverina on ollut pääasiassa Milla.

_mg_9131

Valkoposkihanhien ohilento.

_mg_9096

_mg_9086-edit

Vähän taiteellisempi näkemys Millasta aamupassissa. 🙂

_mg_9018-edit

Välillä Millan on ollut vähän vaikea tajuta, miksi ase ei nouse vaikka taivas on mustana lintua.

Metsästyksen lisäksi koirapuuhia on riittänyt Rudi on jatkanut Satun kanssa Nose-work treenejä koirakoulussa ja samoja harjoitteita olemme tehneet kotona käsin Miisan kanssa. Hymy on ollut herkässä, kun on päässyt seuraamaan kuinka nopeasti pentu sisäistää asioita. Täysin samat harjoitteet onnistuu Miisan kanssa kuin Rudinkin.

Eilen Miisa pääsi ensikosketuksiin järviveden kanssa, kun käytiin Sarviniemessä ihmettelemässä pauhaavaa syysmyrskyä. Ei aaltojen pärske paljoa jännittänyt. 🙂

_mg_9936

_mg_9918

_mg_9998

Kamera on kulkenut mukana lenkkipoluilla ja treenipelloilla. Syksyn väriloisto on niin upeaa katseltavaa, että olisi lähes rikollista olla ikuistamatta sitä. Välillä vaahteranlehtien sijaan on etsimeen osunut myös mustia perheenjäseniä. 🙂

14625816_10154576616577173_1660961884_o

Popi & Miisa

Popi & Miisa

_mg_6614

Ninja

Rudi

Rudi

Luca

Luca

Vaikka kotona on enää yksi pentu vailla hyvää ja harrastavaa kotia niin vauhtia ei ole kotoa puuttunut. Päivärutiineihin on palannut oman lauman treenaukset ja pitkät lenkit ruskaisessa syysmaastossa. Lisäksi olemme kouluttaneet Miisaa kuin se olisi oma. Jossain välissä pitäisi sitten vielä leipätyössäkin ehtiä käymään. 😀

dji_0043

Meidän lenkkimaastoa ilmasta käsin. Kuva otettu talon yläpuolelta 100 metrin korkeudesta.

Miisan viikko on ollut vauhdikas. Autossa oloa on harjoiteltu aktiivisesti ja pisin matka heitettiin eilen: Hämeenlinnaan ja takaisin. Autossa olo sujuu jo hienosti ja kauppareissujen ajat nukuttiin nätisti takapenkillä. Oman lauman koirista Rudi ja Popi ovat toimineet seuramiehinä valvotusti kotioloissa. Nyt alkaa jo olemaan ymmärrystä, mitä tarkoittaa kun iso koira murahtaa. Myös kissoihin, muun rotuisiin koiriin ja ihmishälinään ollaan päästy tutustumaan. Vireystaso on noussut kohisten ja päivisin otetaan vain lyhyitä 15-30min pikapäikkäreitä toisella silmällä uinuen, muut ajat puuhaillaan pentujen juttuja.

_mg_8354

Miisa vierailulla Satun työpaikalla. Toimistosta löytyi mahtavan kokoinen Maine Coon. Jäi Miisa pieneksi. 🙂

_mg_8384

Laadunvalvontaa on tärkeä päästä suorittamaan.

Matkalla Hämeenlinnaan.

Matkalla Hämeenlinnaan.

_mg_8606-2

Medium – Big – Small. Miisa ja Rudi pääsivät tutustumaan Pädiin. Rudi egoilee ja Miisa pakenee paikalta Rudin elkeiden takia.

_mg_8614

Vielä pitää Miisan vähän kasvaa ennenkuin uskaltaa päästää kunnolla leikkimään isojen kanssa. Riski jalkoihin jäämisestä on liian suuri. 

_mg_8547

Käytiin hakemassa isommille kavereille jälkikaneja. Miisa suorittamassa jälleen laaduntarkkailua. Vähän taisi itsensä kokoinen puppe jännittää. Silti rohkeasti hetken tutkimisen jälkeen yritettiin jo kantaa jänöä. Voimat vaan loppui vähän kesken. 🙂

_mg_8526

Uusia tuttavuuksia. 4 päivää Miisaa vanhempi australiankarjakoira. Vähän on erityyliset leikit noutajilla ja karjakoirilla.

_mg_8440

Lihakimpale oli enemmin karjakoiran juttu. 🙂

Ohessa vielä videota aamun puuhasteluista:

Nopea treeni, jonka jälkeen jäädään silmät palaen odottamaan lisää tekemistä.

Damin kantoa ja muutama lyhyt nouto. Palautuksissa otetaan pentu vastaan rapsutuksien kera ja dami saa pysyä suussa. Jos ei pudota olen antanut vielä palautuksen jälkeen kantaa pienen lenkin ennen uutta heittoa. Mitään luoksetulovihjeitä en ole käyttänyt tässä vaiheessa. Pillityksen voisi yhdistää siihen tilanteeseen kun ollaan jo täysiä tulossa luokse. Toki siinä on riski, että suu aukeaa mutta kokeilemallahan se selviäisi.