Monthly Archives: syyskuu 2016

Ei enää kuulu huuto – ei jatkuva tassujen tepsuttelu.

Voikohan tähän hiljaisuuteen tottua? Vain kaksi pentua vastassa, kun aamulla herää. Ehkä parit sanomalehtien vaihdot, ruuan tarjoilu ja pääsekin aamukahvin keittoon. 2 viikkoa sitten tästä vain pystyi haaveilemaan, aamutoimet koirien kanssa haukkasi sen pari tuntia. Kotona on vielä tummansininen poika ja pannaton tyttö. Poika lähtee maailmalle perjantaina jonka jälkeen tyttö jääkin yksin viettämään pennun elämää. Sijoituspaikka peruuntui ja tyttö etsii vielä hyvää harrastavaa yhteisomistuskotia.

Pennut kasvavat mahdottomalla vauhdilla, kordinaatiokyky kehittyy ja vauhti on huimaa. Kotona olevat pennut ovat pääseet käymään viettämässä yön Juhon työpaikalla, samalla luonnollisesti tuli taas totuteltua autokyytiinkin. Satun ollessa työasioissa koulutuksessa ei pentuja raaskinut jättää 11 tunniksi kotiin. Onneksi tällainen järjestely oli mahdollinen. 🙂

Yö meni hienosti. Iltaruuan jälkeen pennut nukkuivat aamuun asti. Uusi ympäristö ei vaikuttanut ruokahaluun eikä myöskään uniin. Sopeutuvia kavereita! 🙂

Oman lauman kanssa ollaan päästy treenauksen makuun oikein huolella. Homma luistaa ja harjotteita on ilo tehdä, nyt kun malttaisi pitää pään kylmänä ja edetä hitaasti ja rauhallisesti. Jotenkin sitä aina innostuu haukkaamaan liian ison palan kakkua… sitten otetaan takapakkia ja ihmetellään miksi yhteistyö ei toimi. Huomaa, että pentujen haukkaama aika on tietyllä tavalla tehnyt hyvää. Isoilla mielyttämisenhalu on tällähetkellä aivan älytön. Luonnollisesti se näkyy myös työskentelyssä positiivisesti.

Taas on pikkulinnut lennelleet pesästään. Eilen lähti vaaleansininen ja ruskea. Aamulla vastassa oli enää 7 pentua, joista tänään lähtee maailmalle kolme. Hiljaiseksi menee eteisen laulukuoro. 🙂

Hiljentymisen myötä on alkanut oman lauman aktiiviset syystreenit. Pitkästä aikaa varaston kätköistä oli aika kaivaa esille Dummy sinko. Millan kanssa metsästysreissut on ollut ajoittain pelkkiä pummilaukauksia, jolloin paukusta ei ole päässyt tekemään mitään. Tällä kertaa on varmaa, että paukun jälkeen taivaalla lentää noudettavaa. 🙂 Hienostihan neiti malttoi seurata markkeerauksen ja odotti noutolupaa. Paikkana treenille oli kaksi osainen pelto, joiden välissä meni suurehko laskuoja. Ensimmäiset markkeeraukset ja noudot meni niin hyvin, että päätin treenin pariin ojan yli ammuttuun damiin. Hienosti Milla eteni myös selkeän maastonvaihtelun (ojan) yli ja haki damin.

Ohessa pieni videoklippi alkulämmittelyistä. 🙂

Pennut ovat haukanneet leijonanosan vapaa-ajasta ja oma lauma jäänyt harmittavan vähälle huomiolle. Tänään pentujen päiväruuan jälkeen tuli tilaisuus käydä vähän pidempi lenkki upeassa syyssäässä. Syksyinen iltapäivä, auringonpaiste ja hiljaiset metsäautotiet. Se vaan toimii ja koirat nauttii. 🙂

Myös pientä videon pätkää taas kuvailtiin. Kuten huomata voi, niin vauhtia on tullut melkoisesti lisää viikon aikana.

Tänään se sitten koitti. Ensimmäiset kaksi pentua, keltainen tyttö ja turkoosi poika lähtivät uusiin koteihinsa. Haikeaksi vetää, 7 viikon intiimi työrupeama alkaa pikkuhiljaa helpottamaan ja pentuja odottaa aivan uudet kuviot uudessa ympäristössä. Tähän on aika myös pikkuhiljaa lopetella kuva-päivässä projektia. Aivan varmasti materiaalia tulee edelleen säännölliseti blogiin, mutta ihan joka päivälle sitä ei enää luvata.

Kiitos kaikille lukijoille ketkä ovat kasvaneet päivä päivältä pentujen kanssa. Tämä on ollut aivan upea projekti. Kuvia on arkistoissa tuhansia ja tulemme niitä julkaisemaan pikkuhiljaa. 🙂

Sitten vielä oman lauman kuulumisia:

Flattikasvattajat RY järjesti nuoren koiran katselmuksen Korialla, jossa Juho kävi Popin kanssa. Tämä on ainoita mahdollisuuksia saada Popista kirjallinen ulkomuotoarvio joten olihan tilaisuus käytettävä hyväksi. Katselmukseen sisältyi myös markkeeraus, vesityö, hakuruutu ja jäljestysrastit. Tämän päivän perusteella voi Popin ilmoittaa hyvin mielin kevään taippareihin. Ohessa päivältä saadut kirjalliset arviot:

Tänään olikin vuorossa rentoa menoa. Chillailua ja pentujen kanssa ajanviettoa ennen viikonloppuna alkavaa hulabaloota. Lauantaina lähtee emä Luna ja heti sunnuntaina alkaa tasan 7 viikon ikäiset pikkupennut lentelemään pois kotoa. Niin se aika juoksee.  Oman lauman ohjelmassa on Popilla sunnuntaina nuorten koirien katselmus.

Laumamme uros Rudi on pikkuhiljaa totuttanut pentuja myös aikuisen uroksen hajuihin. Rudi rauhallisen luonteen omaavana onkin oikein hyvä kummisetä pienille.

Tänään pentujen oli aika luopua silkkinauhaidentiteeteistään ja tilalle tuli pentupannat. Niitä onkin rapsuteltu tämän iltaa. 🙂 Pannattomasta pojasta tuli musta ja pannaton sai punaisen pannan. Periaatteessa tunnistukseen pantoja ei tarvita, mutta hyvähän se on alkaa totuttelemaan pannankin pitoon.

Vaikka syksy on jo ovella niin ei se ”aikuisten” uimahaluja hillitse millään tavalla. Popi, Milla ja Ninja kävivät kauppareissun jälkeen vilvottautumassa ja bongailemassa joutsenia.

Tästä päivästä ei ohjelmaa puuttunut. Aamupäivä kului perinteiseen kaavaan ulkona pyörien… kunnes tarhaan ilmestyi VARIS! Kyllä jännitti nähdä kokonainen lintu ensimmäistä kertaa. Hetken aikaa jengi ihmetteli varista hännät pystyssä.

Sitten otettiinkin pennut yksi kerrallaan vähän sivummalle aitauksesta, jossa jokainen sai rauhassa tutustua varikseen ja telkkään. Hurjimmat kaverit jopa kantoi lähes itsensä painoista varista useita metrejä. 🙂 Samalla otettiin pääkuvat 6,5vk ikäisistä pennuista.

Riistaan tutustumisen jälkeen pienet olivatkin sopivan väsyneitä autoon lastaukseen. Suunnaksi otettiin eläinlääkäri. Matka meni hyvin samalla kaavalla kuin eilinen treenailukin, osa otti homman todella rennosti ja osa vähän pääsi metelöimään. Menomatkalla kevythäkit säilyivät puhtaina. 🙂

Lääkärikäynnissä kaikki meni hyvin. Pennut olivat terveitä. 🙂 Kotimatkalla paria kilometriä ennen kotia alkoi ilmoittelu orastavasta hädästä ja niinhän siinä kävi, että toinen kevythäkki pääsi pesuun reissun päätyttyä. Ei kuitenkaan huonosti yli kahden tunnin reissulta. 😉