Vihdoin se koitti, aurinkoa ja sopivan tyyntä pikkumustien ensimmäiselle ulkoilutukselle! Päiväruuan jälkeen ulko-ovi auki ja jengi kokoontui oven eteen ihmettelemään ulkomaailmaa. Rohkeimmat kävivät kääntymässä ensimmäisellä askelmallakin, mutta sen verran jännittävä tilanne oli, että pihalla olevaan pentuaitaukseen saatiin vielä tällä kertaa antaa kanto-apua. 🙂
Uuteen paikkaan sopeuduttiin hetkessä ja kenenkään osalta ei suoranaista ”jäätymistä” havaittu. Innolla nuuskittiin uusia hajuja ja ihmeteltiin nurmikkoa. Myöskään viereisessä tarhassa melko äänekkäästi tilannetta seurannut meidän oma lauma ei pikkuisia pelottanut.
Tästä eteenpäin pienet pääsevät pihalle jaloittelemaan aina, kun sää sen mahdollistaa.